ENV -malli

 Samalla kun opettelemme uusia asioita ja taitoja voimme oppia myös ajattelutaitoja. Uusi opeteltava asia/taito voidaan formuloida haastavan tehtävän/ongelman muotoon. Kun asiaan paneudutaan ENV-mallin avulla, harjoitellaan myös ajattelutaitoja.

 Kun meillä on ongelma, jokin asia kaipaa muutosta. Muutosta ei voida saada aikaan, jos ei tarkasti tiedetä miksi ja mitä pitää muuttaa. Pyritään pois tilanteesta, jos haetaan vastausta yrityksen ja erehdyksen kautta. Toimitaan suunnitelmallisesti ja systemaattisesti.

 Tämä malli auttaa löytämään ja luokittelemaan asioita/tietoa, jota tarvitsemme tietyn ongelman ratkaisussa. Mallia voidaan käyttää tiedon kokoamiseen tai osiin purkamiseen. Kun meillä on ongelma, se edellyttää aina avaamista, jotta päästään tutkimaan sitä osaa (osia), jota muuttamalla ongelma voidaan ratkaista. Esimerkiksi ryhmätyötaitoja ei voida kehittää, jos ei tiedetä mitkä ne ovat. Mitä konkreettisemmaksi asia saadaan, sitä paremmin sitä voidaan muuttaa. Ryhmätyötaitojen kehittymistä on vaikea arvioida, jos ei tiedetä tarkkaan mitä kehittymisellä tarkoitetaan ja minkä asian pitäisi muuttua ja miten.

 E=element, asia, jota tutkitaan (esine, taito, kuvaus, ilmiö jne.)

Tämä on se asia, jota halutaan avata, jotta voimme ratkaista ongelman.

 N=name of the value/feature/parameter

 Mitkä ovat asian ominaispiirteet/muuttujat (N), jotka voivat auttaa meitä ratkaisemaan ongelman? Ryhmätyötaidoissa ne voisivat olla kuunteleminen, keskustelu, kysyminen, suostuttelu, kunnioitus, auttaminen, jakaminen, osallistuminen, kommunikointi ja yhteistyön tekeminen.

 Yksittäinen ominaispiirre voi vielä muodostaa oma alamallinsa, esim. mitkä ominaispiirteet vaikuttavat keskusteluun, joka on yksi ryhmätyötaidoista. Mitä tarkemmin voimme eritellä ja nimetä asian/ongelmamme ominaispiirteitä sitä tehokkaammin pystymme saamaan aikaan muutosta ja mittaamaan tuloksia.

 Tehtäviä

 Ominaispiirteitä voidaan opetella löytämään esim. ryhmittelytehtävien avulla (sorting task). Oppilaat voivat ryhmitellä sanoja, lauseita, tekstejä, kuvia ja esineitä sen mukaan mitkä ovat tavoitteet. Voidaan tutkia esim. kysymyslauseiden tekemistä, lauseen lopetusmerkkejä, rantakasvien ominaispiirteitä, kertotauluja, abstraktia taidetta, jännittävää musiikkia tai mainoksen tai henkilökuvauksen laatimista. Opettaja antaa ohjeen moneenko ryhmään asiat laitetaan. Jokaiselle ryhmälle pitää löytää nimi, joka ohjaa oppilaita ominaispiirteiden nimeämiseen ja keräämiseen. Ryhmät pitää pystyä perustelemaan. Yhtään asiaa ei voi jättää ulkopuolelle. Tehtävää voi vaikeuttaa lisäämällä vaadittavien ryhmien määrää.

 Oppilaiden pitää saada selville jokin asia kysymällä (strong questions). Vastaus voi olla kyllä/ei/ei vaikuta asiaan. Heidän tulisi löytää vastaus mahdollisimman vähin kysymyksin. Oppilaat eivät saa ruveta arvaamaan. Heidän on siis pakko miettiä asiaa ominaispiirteiden kautta. Kun kysymykset kirjoitetaan näkyviin, voidaan tutkia tarkemmin minkälaisia kysymyksiä tehtiin. Mistä asioista kysyttiin? Mitkä olivat hyviä kysymyksiä? Millä kysymyksillä pystyttiin rajaamaan esim. 50 % vaihtoehdoista pois? Kysymykset auttavat rakentamaan listaa ominaispiirteistä.

 V=value

 Jokaisella ominaispiirteellä on erilaisia arvoja, jotka liittyvät käsiteltävänä olevaan asiaan (E). Kuunteleminen voi olla keskeyttävää, passiivista, aktiivista jne.

 Tulevaisuustaidot

 Kun tehtävä on tarpeeksi haastava, sitä ei saada ratkottua. Mallin käyttämisen avulla pystytään purkamaan/rakentamaan asia osista (N). Opettaja luo tilanteen, josta ei selvitä ilman ajattelutaitotyökalua. Tavoitteena on, että pitkällä tähtäyksellä oppilaat tulevat niin sinuiksi mallin/mallien käyttämisessä, että pystyvät valitsemaan niitä käyttöönsä itsenäisesti. Ajatuksena on, että he voivat soveltaa näitä taitoja myös omassa elämässään. Kukaan ei pysty ennustamaan mitä ongelmia tulevaisuus tuo tullessaan, mutta voimme harjoitella niiden kohtaamista ajattelutaitoja parantamalla.

 Ajattelutaidot mielletään vertailujen tekemiseksi, analysoinniksi jne. mutta ne saattavat jäädä opetuksessa kuitenkin sivurooliin jopa unohduksiin. Systemaattinen ENV -mallin käyttö pitää ne tiiviisti opetuksessa, koska opetus suunnitellaan niin, että tehdään koko ajan työtä ongelmalähtöisesti. Ongelmia ja haastavia tehtäviä ratkotaan malleja apuna käyttäen. Lopulta oppilaat pystyvät itse rakentamaan malleja, joita tarvitsevat.

 ENV –malli on vain ensimmäinen pieni askel TRIZ –menetelmän ongelmanratkaisualgoritmissa. Todellinen ongelma syntyy vasta, kun meillä on ristiriita (contradiction):  yksi muuttuja edustaa kahta vastakkaista arvoa. Esimerkiksi miten rakentaa mainos koiran myymiseksi, joka miellyttää lasten vanhempia (haluavat päästä koirasta eroon) mutta ei missään tapauksessa houkuttele ketään ostamaan koiraa (lapset eivät halua luopua koirasta).