Workshop 7.2.2012

 Ajattelutaitojen opettamisesta varhaiskasvatuksessa

 Mitä ajattelutaidoilla tarkoitetaan? Miten ajattelutaitojen opettaminen

toteutuu? Mitä OPS sanoo ajattelutaitojen opettamisesta? Milloin ajattelutaitojen opettaminen aloitetaan?

Thinking Approach käsittää ajattelun aina uutta luovaksi prosessiksi. Ajattelu ei ole muistamista.

Esimerkki luovuuteen kannustavasta tehtävästä: piirrä kaksi pientä laatikkoa, joista ensimmäiseen piirretään kukka. Kun kuva on valmis, piirretään toiseen laatikkoon kukka, jossa on kolme väriä, joka houkuttelee perhosia ja joka pystyy kilpailemaan valosta niityllä. Tarkastellaan valmiita kuvia ja ohjeita. Kumpi ohje antaa paremmat edellytykset luovuuteen? Kumpi piirretyistä kukista on luovempi? Huomataan, että ensimmäinen ohje tuntuu antavan paremmat mahdollisuudet luovaan työhön, mutta todellisuudessa toinen kuva on huomattavasti monipuolisempi kuin ensimmäinen stereotyyppinen kuva. Toinen ohje sisälsi rajoituksia, jotka ohjasivat todelliseen ajatteluun. Ensimmäinen tehtävä ei oikeastaan "vaatinut" tekemään mitään uutta. Mitä enemmän rajoituksia tehtävä sisältää sitä enemmän meidän pitää ajatella ja emme voi pitäytyä tutussa ja turvallisessa.

Esimerkki järjestelytehtävästä: opiskelijat saivat kuvatehtävän, joka sisälsi 12 talvikuvaa (valokuvia ja taideteoksia). Heidän tehtävänään oli jakaa kuvat kahteen ryhmään mutta perustella valinta jokaisella kerralla antamalla ryhmille nimet. Tehtävä sopii myös pienille lapsille, kun käytetään irtokuvia, joita voidaan jakaa ryhmiin. Tulokseksi saatiin esim.

-taivas näkyy/ei näy

 -kuvassa on ihminen/ei ole

 -valokuva/taideteos

 -kuvassa on eläin/ei ole

 -lähikuva/maisemakuva (etäisyys)

Ryhmät antavat hyvän mahdollisuuden lähteä käsittelemään haluttua asiaa esim. Mitä kuva kertoo meille? Miksi kuva on otettu? Kuka on ottanut kuvan? Ryhmien nimet antavat meille käsitteitä, joiden avulla uutta asiaa voidaan käsitellä.

 Esimerkki: mikä ei kuulu joukkoon –tehtävä, jossa tutkittiin eläimiä: koira, kissa, hamsteri ja susi. Erotettiin yksi eläin kerrallaan joukosta ja perusteltiin valinta.

Tehtäväkirjat sisältävät tämäntyyppisiä tehtäviä mutta usein riittää, että valitaan sana, joka ei kuulu joukkoon ja tehtävä päättyy siihen. Pohdittiin yhdessä miten tehtävätyyppiä voisi soveltaa eri oppiaineissa.

 ENV-mallin esitteleminen tuoliesimerkin avulla. Tuoli (E=element), jolla on ominaispiirteitä (N=name of the feature), jotka saavat erilaisia arvoja. Ominaispiirteitä ovat tässä tapauksessa: väri, malli, materiaali, käyttötarkoitus, koko jne. Ne ovat asioita, joita esim. tuolin suunnittelijan pitää ottaa huomioon, kun hän suunnittelee tuolia tiettyyn tarkoitukseen. Hän saa listan arvoista (V=value), joita tuolilla pitää olla.

Jalkapalloilijalla voi olla ongelma potkun tarkkuudessa (E). Potku ei johda toivottuun tulokseen: pallo menee maalin ohi. Pelaajan pitää selvittää mitkä asiat (N) vaikuttavat potkuun: tukijalan paikka, etäisyys pallosta, silmän ja jalan koordinaatio, potkun voimakkuus, potkaisevan jalan asento jne. Kun hän tietää vaikuttavat asiat, hän pystyy pohtimaan mitä asiaa voisi kehittää.

Kyllä ei –kysymykset

Voidaan valita asia, joka pyritään selvittämään kysymysten avulla. Vastauksena voi olla kyllä/ei/epäoleellinen. Huomataan, että systemaattisuus vie nopeammin vastauksen löytämiseen. Arvailu kielletään kokonaan. Tutkitaan kysymyksiä, jotka kirjoitetaan ylös. Mitkä kysymykset auttoivat parhaiten? Päästään jälleen pohtimaan ominaispiirteitä. Voidaan käyttää apuna ENV-mallin rakentamisena.

ENV-mallin käyttäminen

Malli auttaa meitä organisoimaan ja rakentamaan tietoa. Jos emme pysty luomaan systeemiä, on vaikea tutkia asiaa ja pohtia mitä pitäisi muuttaa, jos meillä on ongelma. Jos yhden asian (N) muuttaminen ei tuota tulosta, voimme kokeilla seuraavaa.

Tulevaisuustaidot

Mitä taitoja oppilaat tarvitsevat tulevaisuudessa? Opettajan pitää katsoa tulevaisuuteen. Tulevaisuus tuo mukanaan erilaisia ongelmia, joita oppilaat joutuvat ratkomaan. Miten voimme opettaa ongelmien ratkaisua?

Thinking Task Framework

Kehitetään (Bringing Creativity and Thinking Skills in Educational Process, Nordplus-projekti 2010-2012) avuksi opettajille, jotta he voisivat muokata opetustaan enemmän ajattelutaitojen opettamista sisältäväksi. Malli koostuu kolmesta askelmasta, joista ensimmäinen kuvailee sitä miten voimme saada tehtävistä haastavia. Opettaja pyrkii luomaan haastavan tehtävän, josta ei selvitä ilman ajattelumallin käyttämistä (esim. ENV). Mallin avulla oppilas kirjoittaa algoritmin eli ohjeet siitä miten toimimalla päästiin ratkaisuun. Ohjeet testataan uudella tehtävällä ja tehdään korjauksia tarpeen mukaan. Pyritään pääsemään aina yleisemmälle tasolle. Voiko ohjetta soveltaa toisessa tilanteessa? Kolmas vaihe muodostuu reflektoinnista, jolloin arvioidaan ohjeistusta ja myös omaa työskentelyä.

Lopussa katsottiin animaatio ajattelutaitojen opettamisesta koulusta ja teknisestä ongelmaratkaisusta suuremmassa kehyksessä (multi-screen).